3/10/2023 0 Comments 10.3.2023Viimeisimmästä päivityksestä onkin jo tovi jos toinenkin. Arki meillä Ruusujoessa on rullannut, ollut rullaamatta, edennyt loikkien, kiemurtaen, taakse, eteen ja miten se nyt "normaalisti" eteneekään. Paljon on muutamassa vuodessa tapahtunut, mutta hengissä ollaan edelleen! Kaikista tallin taustajoukoista ei tosin samaa voi sanoa Eveliinan suuren tukijan, johon saattanen blogiteksteissä viitata yksikön ensimmäisenä persoonana, isän lähdettyä jatkamaan touhujansa pilvenreunalle aggressiivisen syövän johdosta. Elämä tästä huolimatta on jatkunut järkytyksen jälkeen, sillä hänen sanoin "Niillä korteilla on pelattava mitä elämä antaa".
Tämän kaltaisia värinvaihtokortteja elämä onkin antanut minulle useamman. Kerrottakoon niistä ensimmäisenä, että nykyään pihasta löytyy vain shetlanninponeja. Hupsista. Ai minne ne muut katosivat? Omistajanvaihdoksia ei ole tapahtunut, nimeni on jokaisen papereissa edelleen, mutta jokainen turpa majailee tällä hetkellä ylläpidossa muualla Suomessa. Tai ei nyt aivan jokainen, sillä Essistä ja Heristä en raaskinut luopua ja Fiesta jäi Alinan käyttöön. Pari naapurin lasta hoitelevat welshpariskuntaa ja Alina treenailee Fiestan kanssa, melkein voisi sanoa tytön omistavan ponin. Pirteät ja kipakat tyttölöiset ovat kyllä melkoinen liekkipari! Yhteistyö on alkanut sujumaan alun probleemien jälkeen hienosti, eiköhän heistäkin kuulla vielä päiviksessäkin. Toisena ei niinkään ponipihaa hetkauttava kortti. Viime toukokuusta lähtien nimetöntäni on koristanut vaatimaton hopearinkula, kai sitä jotkut sormukseksikin sanoo. Niin se Risto tuli ja vei, hupsista taas. Tapahtumista ei sen enempää, että koko hommahan tapahtui metsästäessämme karannutta Herreä kun ylläpitäjä oli jo matkalla hakemaan tuholaista muualle päiviä pilaa- siis piristämään;) Ja koska hevosihmisiähän tässä ollaan, nikkaroi ukkokulta paalinarunpätkän tilalle sormukset kengitysnauloista, mitenkäs muutenkaan? Että sellaista tänne tällä kertaa, kuulemisiin!
0 Comments
Leave a Reply. |